Mangolian ja MilliKillin tarina
Olipa kerran kaksi pandaa. Pandojen nimet olivat Mangolia ja Milli(Lempinimi). Pandat olivat kilttejä ja aina iloisia.
Pandat olivat menossa tänään uimaan. He pakkasivat uintitarvikkeet mukaan. He lähtivät Maa-uimalaan. He menivät pukuhuoneeseen vaihtamaan vaatteet. He aluksi hyppvät ja laskivat mäkeä. Sitten he kävivät ostamassa kioskilta pientä naposteltavaa. He menivät viltille syömää. Sitten kun he olivat syöneet pandat lähtivät viidakkoon. Siellä he leikkivät piilosta.-
Toinen luku:
-Tule jo esiin! Huhuu! Mango (Lempinimeni on Mango.)!! Missä olet? Milli täällä! Tule! Milli huutelee kauan, mutta Mangosta ei näy jälkeäkään.
-Apua! Missä sinä olet, Mango?! ÄÄK! En löydä häntä!
Jatka sinä, Milli:) - MilliKilli kirjoitti...
-
- Hmm.. Olisiko hän mennyt viidakon luolaan? Täytyy etsiä.
- Huhuu! Onko täällä ketään?
Millin ääni kaikui luolassa. Milli käveli professorin laboratorioon. Hän huomasi Bookwormin. Milli kysyi Bookwormilta oliko hän nähnyt Mangoa.
- Ei, en ole nähnyt Mangoa missään. Ei hän ainakaan ole viidakon luolassa, sanoi Bookworm
- Selvä, Milli sanoi.
- Eikö Milli tule koskaan? Huohh.. Täytyy odottaa näköisällä, Mango sanoi.
Milli nousi porataita pitkin ylös ja huomasi Mangon.
- Mango! Löysin vihdoin sinut! Milli huusi. Jatka sinä Mango. :)
- ______________________________
-
-Mango? Mitä sinä höpiset? Ääni sanoo.
-E-etkö olekkaan Mango? Milli kysyy.
-En todellakaan! Ääni vastaa kiukkuisena.
-No, eipä se ollutkaan sitten Mango, Milli sanoo huokaisten.
Sillä välin:
-Eikö Milli löydä minua ikinä? Huoh... Menen helpompaan piiloon, Mango sanoo itsekseen.
Sillä välin, Milli etsii Mangoa Kilparadalta:
-Miksi täällä ei ole Sportyä? Ai niin! Hän on Jalkapallokentällä! Tänään ovat ne Jalkapallo MM kisat.
Milli juoksee Jalkapallo kentälle.
-Ei Mangoa. Huoh... Tämä käy raskaaksi.
Jatka sinä, Milli! :) -
Sillä välin Mango lähti etsimään Milliä. Mango ei jaksanut enään odottaa Mango oli muutenkin jo odottanut 2 tuntia.
- MILLII? MISSÄ SINÄ OLET? Äh.. Hän ei kuule, minnehhän hän on mennyt?
- Hei! Nyt minä tiedän! Mango voi olla viidakossa.. Tai eipä varmaan olekkaan.. Minulla on jo nälkä. Menen ravintolaan. MAngokin saattaa olla siellä.
Milli lähti ravintolaa kohti. Mango taas meni uimaan.
- Milli tietää etttä rakastan uimista, joten hän varmaan löytää minut täältä.
Jatka sää Mango. :) -
-
Oli kulunut 1 minuutti.
-Lähden Ravintolaan! Siellä on varmasti Milli, Mango sanoo.
Kun Mango meni Ravintolaan, Milli ei ollut siellä.
Sillä välin, kun Milli etsii Mangoa Tulivuorelta:
-Missä se Mango voi olla? Soitan kohta Ellalle ja Maxille, jos en löydä Mangoa, Milli sanoo.
Jatka, sää Milli. :) ______________________________________
-
- En jaksa enää etsiä Mangoa, soitan Ellalle ja Maxille.
Piip piip. Puhelu ohjautui Panfun vastaajaan. Yritä myöhemmin uudestaan.
- Äh! No.. Täytyy jatkaa matkaa. Hei! Nyt keksin! Kysyn Kamarilalta!
Milli lähti Kamarian luokse. Milli astui Kamarian huoneeseen mutta ei nähnyt Kamariaa. Yhtäkkiä kuului pamahdus. Sitten kuului kolahduksia.
- Ärh! En saa ikinä tehtyä tätä liuosta!
- Huhuu? Kamaria oletko täällä?
- Kuka kysyy? Ja minä olen täällä.
Jatka sinä Mango. :)
tiistai 29. kesäkuuta 2010
Mun ja Mangolian tarina
Kokoan tähän sitä mun ja Mangolian tarinaa.
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Aadan ensimmäinen koulupäivä.. Luku 5.
Tämä menee jo fantasiaksi. :D
Luku 5. Pelkoja ja outoja paikkoja
Aada ja Pixie olivat luolassa. Aaron ja Kamaria olivat taas eksyksissä.
Aada ja Pixie kuulivat kammottavaa murinaa. Kun he kävelivät murina vain yltyi. Aada ja Pixie olivat löytäneet kaksi luolan käytävää. Aada ja Pixie hajaantuivat.
- Uskallammeko hajaantua, mistä tiedämme mitä vaaroja kohtaamme? Ei minulla ole taikavoimiakaan mutta sinulla on, Aada sanoi.
- Ota tämä taikasauva. . Jos sinua vastaan tulee joku kammottava olento juokse pakoon mutta jos se hyökkää kimppuun ajattele että osoita eläintä sauvalla niin eläin jähmettyy mutta herää taas noin 5 minuutin kuluttua. Taikasauva toimii siis ajatuksella, Pixie sanoi.
Tytöt hajaantuivat. Aadaa pelotti mutta Pixiellä ei ollut hätää.
- Täällä on hiljaista.. Kuulen vain kun luolan seiniltä tippuu pieniä vesipisaroita, Aada ajatteli.
-MURRR! ARR!!
- M-mikä se oli!! PELOTTAA! IIK! SE TULEE! Aada huusi.
Luolasta tuli pelottava olento. Se näytti joltain kiviolennolta. Aada otti jalat alleen koska kivijättiläinen olisi voinut murskata Aadan.
- APUA! OLEN KOHTA MENNYTTÄ! PIXIEE!! MISSÄ OLET! APUAAA!! EN JAKSA JUOSTA ENÄÄN KAUAN! Aada huusi.
- Mitäh!? Minulla on erikois kuulo ja kuulen että Aada on vaarassa! Pitää pitää kiirettä, Pixie sanoi.
- AADA MINÄ TULEN! huusi Pixie.
- Lääh, puuh. En enään jaksa kauaa! Minä kaadun! AAH! Aada huusi.
Aada kaatui ja kivijättiläinen otti Aadan kovaan otteeseen kouriinsa. Pixie tuli paikalle kauhuissaan.
- JÄTÄ HÄNET RAUHAAN! Pixie huusi
- Pixie, se puristaah.. Köh köh! Mua niin kovaa etten kohta saa henkee! Aada yritti sanoa. *Yskii ja yrittää hengittää*
- Mitä minä teen? Hei! Missä se taikasauva on? Se on tuolla! Voisin yrittää osua kivijärkäleeseen!
Pixie ottaa taikasauvan käteensä ja tulittaa kivijättiläistä. Aada tippuu kivijättiläisen kourista.
- AAH! MINÄ TIPUN KIVIIN! EIIH!! Aada huusi kauhusta kankeana.
- Pystyn pelastamaan sinut! Pixie sanoi.
Pixie osoitti sauvallaan Aadaa ja Aada sai taikakaasua alleen ja laskeutui rauhallisesti.
- Kiitos! Nyt juostaan tai kivijättiläinen saa meidät kiinni! Aada sanoi.
Tytöt pinkaisivat juoksuun. He juoksivat nopeasti luolasta pois ja tulivat metsään. He kulkivat metsässä vähän matkaa ja tulivat polulle. Aada ja Pixie seurasivat polkua. He tulivat metsän keskelle. Metsän keskellä oli kanto. Aada oli puhki ja istui kannolle. Aada katsoi taivaalle. Aadan kuonon päälle tippui pieni vesipisara.
- Voi ei! Täällä alkaa satamaan! Tämä tuntuu noituudelta, Aada voivotteli.
- Äläs nyt, etsitään joku suoja. Hei, tuolla on hyvä kolo johon voimme pennä suojaan! Pixie hihkaisi.
Alkoi kaato sade. He ehtivät juuri ennen pahinta suojaan. Mutta miten Aaron ja Kamaria jaksaa? Siirrytään seuraamaan heitä.
- Tämä kestää vain 2 minuuttia, eli meidän pitää mennä nopeasti, Kamaria jatkoi.
- Selvä, mennään! Aaron sanoi.
Pandat lähtivät kolosta. He menivät niin nopeasti kuin pääsivät. Kivijättiläinen oli lähellä mutta Kamaria ja Aaron juoksivat ohi. Kun pandat olivat ovella, Aaron ei enään jaksanut juosta. Aaronin näkymättömyys loppui ja kivijättiläinen huomasi Aaronin. Kivijättiläinen tuli Aaronia kohti.
Miten käy? Jatkuu seuraavassa luvussa.
Luku 5. Pelkoja ja outoja paikkoja
Aada ja Pixie olivat luolassa. Aaron ja Kamaria olivat taas eksyksissä.
Aada ja Pixie kuulivat kammottavaa murinaa. Kun he kävelivät murina vain yltyi. Aada ja Pixie olivat löytäneet kaksi luolan käytävää. Aada ja Pixie hajaantuivat.
- Uskallammeko hajaantua, mistä tiedämme mitä vaaroja kohtaamme? Ei minulla ole taikavoimiakaan mutta sinulla on, Aada sanoi.
- Ota tämä taikasauva. . Jos sinua vastaan tulee joku kammottava olento juokse pakoon mutta jos se hyökkää kimppuun ajattele että osoita eläintä sauvalla niin eläin jähmettyy mutta herää taas noin 5 minuutin kuluttua. Taikasauva toimii siis ajatuksella, Pixie sanoi.
Tytöt hajaantuivat. Aadaa pelotti mutta Pixiellä ei ollut hätää.
- Täällä on hiljaista.. Kuulen vain kun luolan seiniltä tippuu pieniä vesipisaroita, Aada ajatteli.
-MURRR! ARR!!
- M-mikä se oli!! PELOTTAA! IIK! SE TULEE! Aada huusi.
Luolasta tuli pelottava olento. Se näytti joltain kiviolennolta. Aada otti jalat alleen koska kivijättiläinen olisi voinut murskata Aadan.
- APUA! OLEN KOHTA MENNYTTÄ! PIXIEE!! MISSÄ OLET! APUAAA!! EN JAKSA JUOSTA ENÄÄN KAUAN! Aada huusi.
- Mitäh!? Minulla on erikois kuulo ja kuulen että Aada on vaarassa! Pitää pitää kiirettä, Pixie sanoi.
- AADA MINÄ TULEN! huusi Pixie.
- Lääh, puuh. En enään jaksa kauaa! Minä kaadun! AAH! Aada huusi.
Aada kaatui ja kivijättiläinen otti Aadan kovaan otteeseen kouriinsa. Pixie tuli paikalle kauhuissaan.
- JÄTÄ HÄNET RAUHAAN! Pixie huusi
- Pixie, se puristaah.. Köh köh! Mua niin kovaa etten kohta saa henkee! Aada yritti sanoa. *Yskii ja yrittää hengittää*
- Mitä minä teen? Hei! Missä se taikasauva on? Se on tuolla! Voisin yrittää osua kivijärkäleeseen!
Pixie ottaa taikasauvan käteensä ja tulittaa kivijättiläistä. Aada tippuu kivijättiläisen kourista.
- AAH! MINÄ TIPUN KIVIIN! EIIH!! Aada huusi kauhusta kankeana.
- Pystyn pelastamaan sinut! Pixie sanoi.
Pixie osoitti sauvallaan Aadaa ja Aada sai taikakaasua alleen ja laskeutui rauhallisesti.
- Kiitos! Nyt juostaan tai kivijättiläinen saa meidät kiinni! Aada sanoi.
Tytöt pinkaisivat juoksuun. He juoksivat nopeasti luolasta pois ja tulivat metsään. He kulkivat metsässä vähän matkaa ja tulivat polulle. Aada ja Pixie seurasivat polkua. He tulivat metsän keskelle. Metsän keskellä oli kanto. Aada oli puhki ja istui kannolle. Aada katsoi taivaalle. Aadan kuonon päälle tippui pieni vesipisara.
- Voi ei! Täällä alkaa satamaan! Tämä tuntuu noituudelta, Aada voivotteli.
- Äläs nyt, etsitään joku suoja. Hei, tuolla on hyvä kolo johon voimme pennä suojaan! Pixie hihkaisi.
Alkoi kaato sade. He ehtivät juuri ennen pahinta suojaan. Mutta miten Aaron ja Kamaria jaksaa? Siirrytään seuraamaan heitä.
- Kamaria, palataan takaisin. Me kohta eksytään pahemmin, Aaron sanoi.
- Juu, meidän kai piti nähdä Aada ja Pixiekin jossain? Kamaria kysyi.
PIRR PIRR
- Oho, se on minun kännykkä, Aada soittaa! Aaron sanoi.
Aada pyysi Aaronia ja Kamariaa menemään luolaan koska Aada luuli että Aaronin ja Kamarian päällekkin sataa. Aada unohti kivihirviön. Aada sulki puhelimen. PIIP PIIP! Aaron ja Kamaria eivät saaneet edes pisaraa kuonolleen. Mutta pandat lähtivät silti luolaan. Luolassa ei ollut heidän mielestään oikein mukavaa. Yhtäkkiä kuului TUM TUM. Aaron säikähti. Kuului taas TUM TUM. Nyt pandoja pelotti. Aaron näki pienen kolon johon molemmat pandat mastuisivat. Aaron ja Kamaria menivät hiljaa koloon ettei heitä kuultaisi. Kun pandat olivat ehtineet koloon Aaron näki jotain kammottavaa. Aaron näki kivijättiläisen.
- K-kamaria, k-katso, mikä tuo on? Aaron kysyi pelokkaana.
- Se taitaa olla muinainen kivijättiläinen, joka on vihainen ja vailla rauhaa, Kamaria kuiskasi.
- Me ei päästä pois, jos tuo on täällä, Aaron kuiskasi.
- Päästään, minä osaan erään taian, Kamaria sanoi.
- Jes, mikä se taika on? Aaron kysyi.
- Näkymättömyys, sanon nyt taikasanat, Näkymättömyys tule, pelasta meidät! Kamaria sanoi.
- Tämä kestää vain 2 minuuttia, eli meidän pitää mennä nopeasti, Kamaria jatkoi.
- Selvä, mennään! Aaron sanoi.
Pandat lähtivät kolosta. He menivät niin nopeasti kuin pääsivät. Kivijättiläinen oli lähellä mutta Kamaria ja Aaron juoksivat ohi. Kun pandat olivat ovella, Aaron ei enään jaksanut juosta. Aaronin näkymättömyys loppui ja kivijättiläinen huomasi Aaronin. Kivijättiläinen tuli Aaronia kohti.
Miten käy? Jatkuu seuraavassa luvussa.
Minusta tietoa :D
Eli tässä esittelen itseni. En kerro henkilätietoja mut saatte ihan rauhassa arvailla. :D
Nimi: *****
Ikä: 1*
Luonne: No sellainen tyttö joka on aika usein iloinen. Suutun helposti kun mulle sanotaan jotain josta en itse tykkää. Mutta en siis suutu siitä jos sanotaan vaikka että en tykkää spagetista niin en sellasesta suutu. :D
Sukupuoli: Kuten varmaan tiedätte tyttö.
Lempiväri: Pinkki
Lempieläin: Kissat, koirat. Pidän oikeastaan kaikista, olen eläinrakas 100 %. :)
En tykkää: Juoruajista, kiusaajista.
Tykkään: Eläimistä, ystävistä, perheestä, sukulaisista. Pidän oikeastaan todella monesta asiasta joten en jaksa luetella niitä. Ja tietysti pidän lukemisesta!
Harrastukseni: Jalkapallo, ennen uinti. Loppui syksyllä. Mutta käyn usein uimassa. :)
Muuta: (Tästä voi tulla pitkä.) Asun suomessa ja sen tiedättekin. Käyn ala-astetta. Ja piirrän aika paljon. Yritän harjotella piirtämään Aku Ankkaa. Mulla on siitä muutamia onnistuneita kuvia. Yksi on tekeillä. ;) Hengailen Aku Ankan nettisivuilla. Ja tykkään laulaa. Laulan joka päivä. Ja pidän tanssimisesta. En vaan oikeen osaa tanssia. Heti kun kuulen musiikkia tekis mieli pitää pikku bileet. Sit tekee mieli tanssia. Pidän valokuvaamisesta ja videoiden tekemisestä. Oon tehnyt yhden Panfu jaksonkin joka ei ikinä lataudu Bloggeriin. :@ Panfussa mä yleensä pyöriskelen missä vain. Eilen pidin pienet bileet discossa. En napannut yhtään kuvaa. Haave ammattini olisi laulaja. Mutta en taida uskaltaa aloittaa tuollaista. Olen ujo persoona. Tykkään olla ulkona. Tykkään myös tehdä kuvia.
En keksi enää muuta mutta kai tuosta jo sai tietää minkälainen olen. :)
Nimi: *****
Ikä: 1*
Luonne: No sellainen tyttö joka on aika usein iloinen. Suutun helposti kun mulle sanotaan jotain josta en itse tykkää. Mutta en siis suutu siitä jos sanotaan vaikka että en tykkää spagetista niin en sellasesta suutu. :D
Sukupuoli: Kuten varmaan tiedätte tyttö.
Lempiväri: Pinkki
Lempieläin: Kissat, koirat. Pidän oikeastaan kaikista, olen eläinrakas 100 %. :)
En tykkää: Juoruajista, kiusaajista.
Tykkään: Eläimistä, ystävistä, perheestä, sukulaisista. Pidän oikeastaan todella monesta asiasta joten en jaksa luetella niitä. Ja tietysti pidän lukemisesta!
Harrastukseni: Jalkapallo, ennen uinti. Loppui syksyllä. Mutta käyn usein uimassa. :)
Muuta: (Tästä voi tulla pitkä.) Asun suomessa ja sen tiedättekin. Käyn ala-astetta. Ja piirrän aika paljon. Yritän harjotella piirtämään Aku Ankkaa. Mulla on siitä muutamia onnistuneita kuvia. Yksi on tekeillä. ;) Hengailen Aku Ankan nettisivuilla. Ja tykkään laulaa. Laulan joka päivä. Ja pidän tanssimisesta. En vaan oikeen osaa tanssia. Heti kun kuulen musiikkia tekis mieli pitää pikku bileet. Sit tekee mieli tanssia. Pidän valokuvaamisesta ja videoiden tekemisestä. Oon tehnyt yhden Panfu jaksonkin joka ei ikinä lataudu Bloggeriin. :@ Panfussa mä yleensä pyöriskelen missä vain. Eilen pidin pienet bileet discossa. En napannut yhtään kuvaa. Haave ammattini olisi laulaja. Mutta en taida uskaltaa aloittaa tuollaista. Olen ujo persoona. Tykkään olla ulkona. Tykkään myös tehdä kuvia.
En keksi enää muuta mutta kai tuosta jo sai tietää minkälainen olen. :)
Anteeksi..
Anteeksi kun en ole kirjoittanut blogiini pitkään aikaan. Olen ollut matkoilla, ollut kavereiden kanssa ja kaikkea. En halua tuhlata kauniita kesäpäiviä vain tietokoneella kököttämiseen.
Kirjoitan mahdollisimman pian blogiini oikean blogi tekstin enkä tarinaa. Yritän jatkaa tarinoita pian.
PS. Olen muissakin nettipaikoissa enkä vain Panfussa joten en ehdi olla kaikissa paikoissa.
Kiitos ja kumarrus.
MilliKilli
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Juttuja ja mun piirtämä kuva.
Piirsin uuden kuvan.
Älkää sit haukkuko tuota kuvaa. :(
Tilasin tekstarilla vaatteita itelleni muutama päivä sitten. Ja lukekaapas myös mun ja Mangolian tekemää tarinaa! Se on kultapanda päivän antia kommenteissa!
En lähdekkään huomenna mummolaan. Mikä harmi. :(
Tissuttain ja tassuttain,
MilliKilli
Älkää sit haukkuko tuota kuvaa. :(
Tilasin tekstarilla vaatteita itelleni muutama päivä sitten. Ja lukekaapas myös mun ja Mangolian tekemää tarinaa! Se on kultapanda päivän antia kommenteissa!
En lähdekkään huomenna mummolaan. Mikä harmi. :(
Tissuttain ja tassuttain,
MilliKilli
perjantai 11. kesäkuuta 2010
Kultapanda päivän antia
Terve teille! Tänään on kultapanda joka ei ole vielä edes ehtinyt melkein alkaa. Nappasin jo muutaman kuvan. :)
Sori kun näkyy noin pienellä. :-(
Ja tässä on Hannahin hieno puumaja
Oli myös tasopäivä.
Apua! Tipun koloon. xD
Ja joudun pyörremyrkyn uhriksi.
Siinä kuvat ovat.
PS. Mangolia, olen tehnyt tarinan ensimmäisen osan siis meidän joten jos luet tämän laitan tähän kommentteihin tarinamme!
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Popcorni sekoilua ja kuvia uudesta tuttavuudesta
Mä sekoilin vähän kuvan muokkausohjelmalla, katsokaas
Laitoin heittomerkin koska muuten r ja n olisi mennyt kiinnni ja siitä olisi tullut popcormi. :-O
Halusin vähän sekoilla. xD
_________________________________
Yksisarvisesta:
Ihan mahtavaa kun sain sen! Mutta nyt tiedän tosiaankin miltä Ellasta ja Maxista tuntuu.
Multa on jo monesti ennen yksisarvista kysytty että missä Ella on.. xD Mutta Ellalla ja MAxilla on kamalan rankaa, nyt tiedän sen vielä paremmin koska se on rankkaa kun kaikki kysyvät että ''Mistä sait ton satulan?''
Tipuin sen kyydistä. :-(
______________________________________________________________
Sekoilin tänään:
MuoksMuoks: Kuvia mun uudesta kaverista
Ps: Yritän julkaista tänään Luku 4. Aadan tarinasta!
Laitoin heittomerkin koska muuten r ja n olisi mennyt kiinnni ja siitä olisi tullut popcormi. :-O
Halusin vähän sekoilla. xD
_________________________________
Yksisarvisesta:
Ihan mahtavaa kun sain sen! Mutta nyt tiedän tosiaankin miltä Ellasta ja Maxista tuntuu.
Multa on jo monesti ennen yksisarvista kysytty että missä Ella on.. xD Mutta Ellalla ja MAxilla on kamalan rankaa, nyt tiedän sen vielä paremmin koska se on rankkaa kun kaikki kysyvät että ''Mistä sait ton satulan?''
Tipuin sen kyydistä. :-(______________________________________________________________
Sekoilin tänään:
Joo, aika sekoilua.. Mutta moikka!
MuoksMuoks: Kuvia mun uudesta kaverista
Ps: Yritän julkaista tänään Luku 4. Aadan tarinasta!
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Tarina jatkuu..
Moikka! Aadan ensimmäinen koulupäivä jatkuu.
Teen pian oikeen blogitekstin.
Siis onhan tää oikee mutta siis kerron panfu päivästäni.
Luku 4. Kristallipalloa etsimässä
Kun aamu koitti, Kamaria, Aada ja Aaron söivät nopeasti aamupalan ja lähtivät etsimään kristallipalloa.
Tänäänkin oli sumuista.
Kamaria, Aada ja Aaron lähtivät matkaan. He ottivat evästä mukaan.
Kun he olivat kulkeneet vähän aikaan tuli metsä jossa oli hirveän sumuista. Kamaria, Aada ja Aaron eivät nähneet minne menisivät. He pysähtyivät sumuun. Aada katsoi eteen ja huomasi jonkun hahmon.
- Katsokaa, tuolla on joku outo hahmo. Se näyttää tassuillaan että hän haluaa meidät hänen luokseen.. Aada sanoi.
- Menemmekö me hahmon luokse? Mistä me tiedämme minne hahmo meidät vie? Aaron kysyi.
- Kokeillaan, ei meidän tännekkään kannata jäädä, Aada sanoi.
- No mennään! Kamaria huudahti.
Pandat lähtivät matkaan. He seurasivat hahmoa. Hahmo pysähtyi. Kamaria, Aada ja Aaron tulivat aukealle. Aukea näytti jotenkin taianomaiselta.. Kamaria tunsi että hänen kristallipallonsa olisi lähellä. Hahmo tuli pandoja lähemmäksi. Panda joukko perääntyi hieman.
- Älkää minua pelätkö, yritän auttaa teitä. Tiedän missä etsimänne kristallipallo on.
- M-missä se on? S-sinähän leijut! Oletko haamu tai kummitus? Aada kysyi pelokkaana.
- Ei, en minä ole kummitus tai haamu. Olen eräänlainen taikaolento.. Autamme ihmisiä, sanoi olento.
- Voitteko antaa Kamarian kristallipallon? Ja tiedättekö eräästä Selena nimisestä naisesta? Ja mistä löysitte kristallipallon? Aaron kysyi.
- S-selenastako? Hän on pahin pelkomme.. Mutta löysimme tämän pallon rannalta. Siellä oli myös tassun jälkiä, sanoi olento.
- Minua epäilyttää tämä Selena panda vähäisen. Voitko tulla mukaamme olento? Ja voimmeko kutsua sinua vaikka Pixie:ksi? Aada mietti.
- Totta kai voitte. Meillä olennoilla täällä ei ole oikein nimiä. Pixie kuulostaa muuten kivalta nimeltä, ja voin tietysti tulla mukaanne, sanoi Pixie
- Tutkitaan tätä Selenan mysteeriä.. Aloitetaan rannalla olevista tassun jäljistä, Kamaria sanoi.
- Juu, mennään! huudahti Aada.
Pandat ja Pixie lähtivät rantaan. Rannalla he lähtivät seuraamaan tassun jälkiä. He tulivat vähän ajan päästä luolan aukolle. Tassun jäljet johtivat luolaan. Vieressä oli myös polku.
- Ääh! Kumpi näistä on oikea reitti?
- Epäilen luolaa.. Hajaannutaan. Luola näyttää vaarallisemmalta. Tule Pixie sinä mukaani! Aada sanoi.
- Ok, me mennään Kamarian kanssa. Soitellaan sitten! Palataan takaisin luolan eteen soitosta! Aaron sanoi.
- Okei! Aada sanoi.
Pandat lähtivät matkaan. Aada ja Pixie kulkivat luolaa pitkin. Jostain kuului välillä murinaa.. Aaron ja Kamaria olivat taas vähän eksyksissä. Polku päättyi metsään jossa he eksyivät.
Miten käy näiden Pandojen ja Pixien? Ja miten Selina voi olla niin mysteerinen?
Se selviää seuraavassa luvussa.
Teen pian oikeen blogitekstin.
Siis onhan tää oikee mutta siis kerron panfu päivästäni.
Luku 4. Kristallipalloa etsimässä
Kun aamu koitti, Kamaria, Aada ja Aaron söivät nopeasti aamupalan ja lähtivät etsimään kristallipalloa.
Tänäänkin oli sumuista.
Kamaria, Aada ja Aaron lähtivät matkaan. He ottivat evästä mukaan.
Kun he olivat kulkeneet vähän aikaan tuli metsä jossa oli hirveän sumuista. Kamaria, Aada ja Aaron eivät nähneet minne menisivät. He pysähtyivät sumuun. Aada katsoi eteen ja huomasi jonkun hahmon.
- Katsokaa, tuolla on joku outo hahmo. Se näyttää tassuillaan että hän haluaa meidät hänen luokseen.. Aada sanoi.
- Menemmekö me hahmon luokse? Mistä me tiedämme minne hahmo meidät vie? Aaron kysyi.
- Kokeillaan, ei meidän tännekkään kannata jäädä, Aada sanoi.
- No mennään! Kamaria huudahti.
Pandat lähtivät matkaan. He seurasivat hahmoa. Hahmo pysähtyi. Kamaria, Aada ja Aaron tulivat aukealle. Aukea näytti jotenkin taianomaiselta.. Kamaria tunsi että hänen kristallipallonsa olisi lähellä. Hahmo tuli pandoja lähemmäksi. Panda joukko perääntyi hieman.
- Älkää minua pelätkö, yritän auttaa teitä. Tiedän missä etsimänne kristallipallo on.
- M-missä se on? S-sinähän leijut! Oletko haamu tai kummitus? Aada kysyi pelokkaana.
- Ei, en minä ole kummitus tai haamu. Olen eräänlainen taikaolento.. Autamme ihmisiä, sanoi olento.
- Voitteko antaa Kamarian kristallipallon? Ja tiedättekö eräästä Selena nimisestä naisesta? Ja mistä löysitte kristallipallon? Aaron kysyi.
- S-selenastako? Hän on pahin pelkomme.. Mutta löysimme tämän pallon rannalta. Siellä oli myös tassun jälkiä, sanoi olento.
- Minua epäilyttää tämä Selena panda vähäisen. Voitko tulla mukaamme olento? Ja voimmeko kutsua sinua vaikka Pixie:ksi? Aada mietti.
- Totta kai voitte. Meillä olennoilla täällä ei ole oikein nimiä. Pixie kuulostaa muuten kivalta nimeltä, ja voin tietysti tulla mukaanne, sanoi Pixie
- Tutkitaan tätä Selenan mysteeriä.. Aloitetaan rannalla olevista tassun jäljistä, Kamaria sanoi.
- Juu, mennään! huudahti Aada.
Pandat ja Pixie lähtivät rantaan. Rannalla he lähtivät seuraamaan tassun jälkiä. He tulivat vähän ajan päästä luolan aukolle. Tassun jäljet johtivat luolaan. Vieressä oli myös polku.
- Ääh! Kumpi näistä on oikea reitti?
- Epäilen luolaa.. Hajaannutaan. Luola näyttää vaarallisemmalta. Tule Pixie sinä mukaani! Aada sanoi.
- Ok, me mennään Kamarian kanssa. Soitellaan sitten! Palataan takaisin luolan eteen soitosta! Aaron sanoi.
- Okei! Aada sanoi.
Pandat lähtivät matkaan. Aada ja Pixie kulkivat luolaa pitkin. Jostain kuului välillä murinaa.. Aaron ja Kamaria olivat taas vähän eksyksissä. Polku päättyi metsään jossa he eksyivät.
Miten käy näiden Pandojen ja Pixien? Ja miten Selina voi olla niin mysteerinen?
Se selviää seuraavassa luvussa.
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Moikkaa
Moikka! En oo kirjoitellut moneen päivään. On vähän laiskottanut. Saatetaan Aadan ekaa koulupäivää loppuun nyt.
Aloitan:
Luku 3 Panda naisen salaperäinen lähtö
Oli jo myöhäinen ilta. Aada ja Aaron siis lähtivät kotiin.
Kotona Aadan ja Aaronin vanhemmat itkivät onnesta kun heidän poikansa oli palannut.
Mutta Kamarian luona oli panda nainen.
Kamaria kysyi naisen nimeä. Nainen sanoi olevansa Selena.
Selena ja Kamaria valvoivat myöhään. He menivät kello 24.00 nukkumaan.
Kun yö oli kulunut Kamaria heräsi ja huomasi Selenan olevan kadonnut. Hän nousi ylös ja huomasi kristallipallonsa kadonneen.
- Voi ei! Kamalaa! Pandat tulevat kysymään mitä heille tapahtuu mutta kristallipalloni on hukassa! Onneksi on viikonloppu niin voin hakea Aadan ja Aaronin apuun, Kamaria mietiskeli.
Kamaria lähti matkaan. Matkalla oli sumuista. Kamaria mietti että hän oli mennyt ehkä väärään suuntaan. Häntä vastaan tuli kaksi polkua. Joko oikea tai vasen polku. Kamaria valitsi oikean puoleisin polun. Hän pääsi polkua pitkin järvelle. Järvi oli tyyni. Kamarialla oli jano. Hän otti kourallisen vettä käsiinsä. Hän joi sen. Hän jatkoi matkaa.
- Minua pyörryttää.. AAH! Kamaria huudahti.
Kamaria pyörtyi. Hän heräsi monen tunnin kuluttua. Oli jo kello 19.00. Kamaria jatkoi matkaa. Hän näki pienen suloisen puumajan. Hän meni puumajaa lähemmäksi. Se ei ollutkaan niin pieni. Hän koputti pienen puumajan oveen. Nuori panda neiti tuli avaamaan sen. Panda tyttö oli Aada.
- Huh! Vihdoin pääsin perille! On tapahtunut kauheita. Kristallipalloni on kadonnut, Kamaria selitti.
- Oho! No etsitään se huomenna! Tule juomaan teetä, Aada kehotti.
- Juu! Kamaria vastasi.
Ilta kului jutellessa. Kamaria sai jäädä Aadan perheen luo yöksi. Seuraavana päivänä he etsisivät kristallipalloa.
Selviääkö kristallipallon mysteeri? Mihin salaperäinen panda nainen katosi? Osa mysteeristä selviää seuraavassa luvussa!
- Minua pyörryttää.. AAH! Kamaria huudahti.
Kamaria pyörtyi. Hän heräsi monen tunnin kuluttua. Oli jo kello 19.00. Kamaria jatkoi matkaa. Hän näki pienen suloisen puumajan. Hän meni puumajaa lähemmäksi. Se ei ollutkaan niin pieni. Hän koputti pienen puumajan oveen. Nuori panda neiti tuli avaamaan sen. Panda tyttö oli Aada.
- Huh! Vihdoin pääsin perille! On tapahtunut kauheita. Kristallipalloni on kadonnut, Kamaria selitti.
- Oho! No etsitään se huomenna! Tule juomaan teetä, Aada kehotti.
- Juu! Kamaria vastasi.
Ilta kului jutellessa. Kamaria sai jäädä Aadan perheen luo yöksi. Seuraavana päivänä he etsisivät kristallipalloa.
Selviääkö kristallipallon mysteeri? Mihin salaperäinen panda nainen katosi? Osa mysteeristä selviää seuraavassa luvussa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)