maanantai 28. kesäkuuta 2010

Aadan ensimmäinen koulupäivä.. Luku 5.

Tämä menee jo fantasiaksi. :D



Luku 5. Pelkoja ja outoja paikkoja

Aada ja Pixie olivat luolassa. Aaron ja Kamaria olivat taas eksyksissä.

Aada ja Pixie kuulivat kammottavaa murinaa. Kun he kävelivät murina vain yltyi. Aada ja Pixie olivat löytäneet kaksi luolan käytävää. Aada ja Pixie hajaantuivat.

- Uskallammeko hajaantua, mistä tiedämme mitä vaaroja kohtaamme? Ei minulla ole taikavoimiakaan mutta sinulla on, Aada sanoi.

- Ota tämä taikasauva. . Jos sinua vastaan tulee joku kammottava olento juokse pakoon mutta jos se hyökkää kimppuun ajattele että osoita eläintä sauvalla niin eläin jähmettyy mutta herää taas noin 5 minuutin kuluttua. Taikasauva toimii siis ajatuksella, Pixie sanoi.

Tytöt hajaantuivat. Aadaa pelotti mutta Pixiellä ei ollut hätää.

- Täällä on hiljaista.. Kuulen vain kun luolan seiniltä tippuu pieniä vesipisaroita, Aada ajatteli.

-MURRR! ARR!!

- M-mikä se oli!! PELOTTAA! IIK! SE TULEE! Aada huusi.

Luolasta tuli pelottava olento. Se näytti joltain kiviolennolta. Aada otti jalat alleen koska kivijättiläinen olisi voinut murskata Aadan.

- APUA! OLEN KOHTA MENNYTTÄ! PIXIEE!! MISSÄ OLET! APUAAA!! EN JAKSA JUOSTA ENÄÄN KAUAN! Aada huusi.

- Mitäh!? Minulla on erikois kuulo ja kuulen että Aada on vaarassa! Pitää pitää kiirettä, Pixie sanoi.

- AADA MINÄ TULEN! huusi Pixie.

- Lääh, puuh. En enään jaksa kauaa! Minä kaadun! AAH! Aada huusi.

Aada kaatui ja kivijättiläinen otti Aadan kovaan otteeseen kouriinsa. Pixie tuli paikalle kauhuissaan.

- JÄTÄ HÄNET RAUHAAN! Pixie huusi

- Pixie, se puristaah.. Köh köh! Mua niin kovaa etten kohta saa henkee! Aada yritti sanoa. *Yskii ja yrittää hengittää*

- Mitä minä teen? Hei! Missä se taikasauva on? Se on tuolla! Voisin yrittää osua kivijärkäleeseen!

Pixie ottaa taikasauvan käteensä ja tulittaa kivijättiläistä. Aada tippuu kivijättiläisen kourista.

- AAH! MINÄ TIPUN KIVIIN! EIIH!! Aada huusi kauhusta kankeana.

- Pystyn pelastamaan sinut! Pixie sanoi.

Pixie osoitti sauvallaan Aadaa ja Aada sai taikakaasua alleen ja laskeutui rauhallisesti.

- Kiitos! Nyt juostaan tai kivijättiläinen saa meidät kiinni! Aada sanoi.

Tytöt pinkaisivat juoksuun. He juoksivat nopeasti luolasta pois ja tulivat metsään. He kulkivat metsässä vähän matkaa ja tulivat polulle. Aada ja Pixie seurasivat polkua. He tulivat metsän keskelle. Metsän keskellä oli kanto. Aada oli puhki ja istui kannolle. Aada katsoi taivaalle. Aadan kuonon päälle tippui pieni vesipisara.

- Voi ei! Täällä alkaa satamaan! Tämä tuntuu noituudelta, Aada voivotteli.

- Äläs nyt, etsitään joku suoja. Hei, tuolla on hyvä kolo johon voimme pennä suojaan! Pixie hihkaisi.

Alkoi kaato sade. He ehtivät juuri ennen pahinta suojaan. Mutta miten Aaron ja Kamaria jaksaa? Siirrytään seuraamaan heitä.


- Kamaria, palataan takaisin. Me kohta eksytään pahemmin, Aaron sanoi.


- Juu, meidän kai piti nähdä Aada ja Pixiekin jossain? Kamaria kysyi.


PIRR PIRR


- Oho, se on minun kännykkä, Aada soittaa! Aaron sanoi.


Aada pyysi Aaronia ja Kamariaa menemään luolaan koska Aada luuli että Aaronin ja Kamarian päällekkin sataa. Aada unohti kivihirviön. Aada sulki puhelimen. PIIP PIIP! Aaron ja Kamaria eivät saaneet edes pisaraa kuonolleen. Mutta pandat lähtivät silti luolaan. Luolassa ei ollut heidän mielestään oikein mukavaa. Yhtäkkiä kuului TUM TUM. Aaron säikähti. Kuului taas TUM TUM. Nyt pandoja pelotti. Aaron näki pienen kolon johon molemmat pandat mastuisivat. Aaron ja Kamaria menivät hiljaa koloon ettei heitä kuultaisi. Kun pandat olivat ehtineet koloon Aaron näki jotain kammottavaa. Aaron näki kivijättiläisen.


- K-kamaria, k-katso, mikä tuo on? Aaron kysyi pelokkaana.


- Se taitaa olla muinainen kivijättiläinen, joka on vihainen ja vailla rauhaa, Kamaria kuiskasi.


- Me ei päästä pois, jos tuo on täällä, Aaron kuiskasi.


- Päästään, minä osaan erään taian, Kamaria sanoi.


- Jes, mikä se taika on? Aaron kysyi.


- Näkymättömyys, sanon nyt taikasanat, Näkymättömyys tule, pelasta meidät! Kamaria sanoi.


- Tämä kestää vain 2 minuuttia, eli meidän pitää mennä nopeasti, Kamaria jatkoi.

- Selvä, mennään! Aaron sanoi.

Pandat lähtivät kolosta. He menivät niin nopeasti kuin pääsivät. Kivijättiläinen oli lähellä mutta Kamaria ja Aaron juoksivat ohi. Kun pandat olivat ovella, Aaron ei enään jaksanut juosta. Aaronin näkymättömyys loppui ja kivijättiläinen huomasi Aaronin. Kivijättiläinen tuli Aaronia kohti.

Miten käy? Jatkuu seuraavassa luvussa.

2 kommenttia:

  1. Vau! Jäipä jännään kohtaan! Apua! Miten Aadan käy? Hmm, teen nyt oman tarinan, sopiiko? No, minä nyt teen: Seikkailu ja vaara
    Olipa kerran Panda nimeltään Noora. Noora oli hyvin rohkea ja välillä vähän ujompi. Eräänä päivänä Noora meni Kamarian luo, ja Noora tuumasi Kamarialle:

    -Mitä voisin tehdä?

    -No, katso vaikka ennustuksesi kristallipallostani, Kamaria vastaa.

    Noora katsoi, ja sieltä tuli tälläinen ennustus: "Jos seikkailua kaipaat, etsi se itse."

    -Miten niin itse? Eikö se anna lisää vihjeitä, mitä siellä pitää tehdä? Noora kysyi.

    -Ei, ei se anna. No, menehän nyt! Kamaria sanoi Nooralle, mutta Noora vastasi:

    -Ööö... Menen ensin Viidakkoon, Noora sanoi.

    -Miksi? Kamaria kysyi.

    -Siksi, koska haen jonkun toisen Pandan avukseni, Noora sanoi.

    -Kuulosta kivalta! Alahan mennä nyt, Kamaria käskee ja Noora lähtee...

    -Itse? Haa! Lähden Metsään, mutta ensin etsin jonkun toisen Pandan avukseni, Noora tuumasi itsekseen.

    Jatkuu... No, tuo nyt jäi tuollaiseen tylsään kohtaan, mutta jatkan sitä.

    VastaaPoista
  2. Hieno tarina! ;) Jatka pian! Muuten, jatkan sitä meidän tarinaa, en ole vain ehtinyt.

    VastaaPoista